Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan edelleen merkittävä osa kevään 2022 aikana Suomeen opiskelemaan valituista ulkomaalaisista opiskelijoista ei ole päässyt Suomeen. Syynä ovat toimimattomat oleskelulupaprosessit sekä maahanmuuttovirastossa että ulkoministeriössä. Pahin pullonkaula on tällä hetkellä tunnistautumisen ruuhkautuminen ulkoministeriön konsulipalveluissa. 

Merkittävä osa ammattikorkeakouluista ilmoitti, että opiskelijoista maahan on joulukuun alkuun mennessä päässyt vasta noin 60–80 prosenttia opiskelijoista. Viime vuonna ammattikorkeakouluissa aloitti tutkinto-opinnot noin 4 000 ulkomaalaista opiskelijaa (kuvio 1). 

Otsikoihin päätynyt maahanmuuttovirasto ei ole ainoa ongelma. Keskeisenä haasteena oleskelulupaprosessien pitkittymiselle ammattikorkeakoulut näkevät oleskelulupahakemuksen edellyttämän tunnistautumisen ruuhkautumisen konsulipalveluissa. Osa opiskelijoista on joutunut odottamaan tunnistautumiseen pääsyä jopa puoli vuotta. Suurimmat haasteet liittyvät Etelä-Aasiasta (Intia, Pakistan, Nepal, Bangladesh ja Sri Lanka) tai Afrikasta tulevien opiskelijoiden tunnistautumiseen. Alueille on maksuhalukkaita nuoria, jotka ovat valmiita tulemaan Suomeen. 

Maahanmuuttoviraston tekemä varsinainen lupaprosessi on itse asiassa nopeutunut viime vuosina. Migrin palveluiden suurimpia haasteita on Suomessa jo olevien opiskelijoiden oleskelulupien uusimisen venyminen kohtuuttomasti.   

– Korkeakouluille on asetettu tavoitteeksi kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että saamme valitut opiskelijat Suomeen ajallaan. Opiskelijoiden lupaprosessit on tehtävä toki huolellisesti, mutta prosessien venyminen nykyiseen tapaan on räikeässä ristiriidassa korkeakouluille asetettujen tavoitteiden kanssa, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen. 

Oleskelulupaprosessien venyessä ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet opiskelijoille mahdollisuuden aloittaa opinnot etänä verkon välityksellä. Osa ammattikorkeakouluista on varautunut jo ennalta ongelmiin ja suunnitellut ensimmäisen lukukauden opinnot verkossa toteutettavaksi. Etäopintojen kautta opintoja voidaan kyllä suorittaa, mutta se ei edistä Suomeen työllistymistä, kielen oppimista ja kotoutumista kuten pitäisi.   

Maahanpääsyn ongelmat johtavat opiskelupaikkojen perumiseen  

Opiskelijoiden maahantulolla on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia korkeakouluille, sillä Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta peritään lukuvuosimaksut. Arenen kyselyn mukaan oleskelulupaprosessin venyminen johtaa nyt osin myös vastaanotettujen opiskelupaikkojen perumisiin. Koulutusohjelmien jääminen vajaaksi rokottaa korkeakoulujen taloutta, kun opiskelijasta saadut lukuvuosimaksutulot jäävät saamatta.  

Arenen kyselyn mukaan oleskelulupaprosessin venyminen johtaa nyt osin myös vastaanotettujen opiskelupaikkojen perumisiin. Koulutusohjelmien jääminen vajaaksi rokottaa korkeakoulujen taloutta, kun opiskelijasta saadut lukuvuosimaksutulot jäävät saamatta.  

– Korkeakoulut tarvitsevat uusia tulolähteitä, kun julkista rahaa on tehtävien ja tavoitteiden lisääntymisestä huolimatta koko ajan vähemmän käytettävissä. Yksi keskeinen keino lisätä korkeakoulujen tuloja on lisätä lukuvuosimaksuvelvollisten ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet pidättämään mahdollisimman suuren osan kerätyistä lukuvuosimaksuista opetuksen järjestämiseen, Mielityinen toteaa. 

Työelämän on muututtava hyväksyvämmäksi 

Opiskelijoiden maahantulon lisäksi haasteena on edelleen opiskelijoiden työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Erityisesti Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulleet valmistuneet opiskelijat eivät työllisty suomalaisten korkeakoulutettujen tapaan asiantuntijatehtäviin kielitaidosta ja osaamisesta huolimatta (taulukko 2).  Euroopan ulkopuolelta tulevat opiskelijat työllistyvät kuitenkin muualta Euroopasta tulevia opiskelijoita useammin Suomeen sekä maksavat opinnoistaan lukuvuosimaksuja korkeakouluille. Ammattikorkeakoulut hyödyntävät opiskelijoista saadut lukuvuosimaksut stipendien ja maksuvapautusten sijaan (taulukko 1). 

Työllistymisen kannalta haasteena on myös harjoittelupaikkojen riittävyys, mikä heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Ammattikorkeakoulut kehittävät jatkuvasti uusia tapoja edistää työllistymistä. Työnantajien on kuitenkin huolehdittava omasta osuudestaan.   

Taulukko 1. Kuinka iso osa lukuvuosimaksujen bruttotuotosta käytetään vapautuksiin ja apurahoihin? 

Lähde: Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmän loppuraportti. 

Taulukko 2. Ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneiden työllistyminen vuosi valmistumisen jälkeen vuonna 2020