Puolueet ovat luvanneet olla leikkaamatta koulutuksesta. Tämä on hyvä alku, mutta se ei riitä vielä koulutustason nostamiseksi. Kaikki osaaja- ja työvoimantarve-ennakoinnit kertovat samaa kieltä: korkeakoulutetuille on kasvava kysyntä. Tällä hetkellä 25-34 -vuotiaista n. 40 prosentilla on korkeakoulututkinto. Elinkeinoelämällä sekä työmarkkina- ja koulutusalan ammattilaisilla on yhtenevä käsitys siitä, että jatkossa korkeakoulututkinto tarvitaan vähintään puolille nuorista.
Korkeakoulujen rahoitusta on lisätty määräaikaisesti, jotta opiskelijamäärää ja koulutustasoa voidaan nostaa. Valitettavasti rahoitus on kattanut vain pienen osan uusien opiskelijoiden aiheuttamista kustannuksista. Määräaikainenkin rahoitus loppuu jo ensi vuonna. Koulutustasotavoitetta on jo siirretty vuoteen 2035, mutta tavoite ei toteudu, ellei tuleva hallitus investoi tähän.
Koulutus- ja osaamistason nostaminen on Suomelle kohtalon kysymys. Yhteiskunnan vihreä siirtymä vaatii uutta osaamista ja työelämä uudistumista. Suomi on jäänyt jälkeen OECD-maiden koulutustasosta ja tutkintoja tuotetaan entistä pienemmällä rahalla. Opiskelijamäärien kasvu sekä 2010-luvulla toteutetut rahoitusleikkaukset ja korkeakouluindeksien jäädytykset ovat johtaneet siihen, että rahoitus tuotettua korkeakoulututkintoa kohden on laskenut vuosien 2011-2022 välillä yli 40 prosenttia. Suuntauksen jatkuessa se ei voi olla näkymättä koulutuksen laadussa ja valmistuneiden osaamisessa. Jo nyt opiskelijoiden jaksaminen on koetuksella ja tuen tarve suurempaa kuin aiemmin.
Jotta Suomi pääsee kiinni vihreään kasvuun ja pystyy tuottamaan hyvinvointia kansalaisilleen vanhenevallakin ikärakenteella, tarvitsemme sekä laajempaa että syvempää osaamista. Kasvavia tavoitteita ei voi saavuttaa pienenevillä resursseilla. Tulevan hallituksen tärkeimpiä ja kauaskantoisimpia tehtävä on päättää, kuinka koulutus- ja osaamistason nosto tehdään ja sitoutua myös rahoittamaan se.
